Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektiotauti, jonka tyypillisenä oireena on rakkulainen ja kivulias ihottuma. Vesirokkovirus jää lapsuuden vesirokkoinfektion jälkeen pysyvästi elimistöön, ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Vyöruusulle on ominaista kipu ja rakkulat yleensä kehon jommallakummalla puolella. Vyöruusu on yleisintä vartalolla ja toiseksi yleisintä kasvoilla.
Jokainen vesirokon sairastanut jää varicella zoster -viruksen kantajaksi ja voi siis sairastua myöhemmin vyöruusuun.
Arviolta 10–30 % väestöstä, eli jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua kasvaa iän myötä, kun kehon puolustusjärjestelmä heikkenee.
Vyöruusun jälkitaudit voivat johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin, mutta vyöruususta johtuva kuolleisuus on matala. Tavallisin vyöruusun jälkitauti on pitkäaikainen, vaikea hermokipu, jonka riski kasvaa iän myötä. Kasvojen alueella vyöruusu voi aiheuttaa vaurioita silmään ja johtaa jopa sokeutumiseen. Muita harvinaisempia jälkitauteja ovat kasvohalvaus, aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.
Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Vyöruusuihottuman aikana rakkuloissa on vesirokkovirusta, jolloin on olemassa mahdollisuus että niistä tarttuu vesirokko henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta.
Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusua sairastava voi harvinaisissa tapauksissa tartuttaa vesirokon henkilölle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut vesirokkorokotusta. Tartunta on periaatteessa mahdollista niin kauan, kuin potilaalla on rakkulaista ihottumaa.
Eivät ole. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektio, jonka tyypillisenä oireena on kivulias ihottuma toisella puolella vartaloa tai kasvoissa. Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä ja kipulääkityksellä, ja sitä vastaan voi suojautua rokottautumalla.
Ruusu puolestaan on vakava ihon ja ihonalaiskudoksen akuutti bakteeri-infektio, joka löytyy yleisimmin säärestä, nilkasta tai jalkaterästä. Ruusua aiheuttaa streptokokkibakteeri, ja se edellyttää välitöntä hakeutumista päivystykseen ja antibioottihoitoa. Ruusua vastaan ei ole rokotetta, vaan keskeisintä sen ehkäisyssä on huolehtia jalkojen ihon kunnosta, sillä ihorikot ja haavaumat altistavat ruusutulehdukselle.
Lue lisää aiheesta: Ruusu vai vyöruusu? Nämä kaksi vaivaa sekoittuvat helposti keskenään
Yleisin vyöruusun laukaiseva tekijä on on immuunijärjestelmän luonnollinen heikentyminen iän myötä. Vyöruusun puhkeamiselle altistavat myös vastustuskyvyn toimintaa alentavat lääkitykset (kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet) ja sairaudet sekä stressi.
Vyöruusu puhkeaa puolustuskyvyn heikennyttyä, tavallisesti iän myötä tai sairauden, lääkityksen tai stressin takia. Virus voi aktivoitua milloin tahansa, mutta yleisintä se on 50 ikävuoden jälkeen.
Vyöruusu voi puhjeta missä iässä vain, mutta se on yleisintä 50 ikävuoden jälkeen johtuen iän myötä heikkenevästä immuunijärjestelmästä. Yleisin vyöruusun laukaiseva tekijä on on immuunijärjestelmän luonnollinen heikentyminen iän myötä. Vyöruusun puhkeamiselle altistavat myös vastustuskyvyn toimintaa alentavat lääkitykset (kuten kortisoni tai biologiset lääkkeet) ja sairaudet sekä stressi.
Useimmiten vyöruusun oireet kestävät noin 3–5 viikkoa ja ihottuma paranee itsestään, yleensä muutamassa viikossa. Vyöruusu voi myös johtaa jälkitauteihin, joiden kesto voi olla kuukausia tai jopa vuosia.
Lähes kaikilla potilailla on kipua tai kosketusarkuutta vielä muutamia viikkoja ihottuman parannuttua ja osalla kipu kroonistuu. Ihottumasta voi myös jäädä arpia.
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja.
Vyöruusu alkaa yleensä kivun, kutinan, kihelmöinnin tai tunnottomuuden tuntemuksina ihoalueella, johon rakkulainen ihottuma joitain päiviä myöhemmin ilmaantuu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.
Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.
Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen. Jos vyöruusu leviää kasvojen alueelle, on syytä hakeutua lääkäriin.
Kipu, kutina, kihelmöinti ja tunnottomuus on tavallista vyöruusuihottuman alueella.
Jos olet sairastanut vesirokon, sinulla on vyöruusua aiheuttava varicella zoster -virus elimistössäsi ja olet siten riskissä sairastua vyöruusuun. Virus voi aktivoitua uudelleen milloin vain. Riski kasvaa, kun immuunijärjestelmän toiminta heikkenee joko normaalin ikääntymisen myötä tai esimerkiksi jonkin lääkityksen, sairauden tai stressin seurauksena.
Kyllä. Vyöruusun voi saada vain, jos on aiemmin elämässään sairastanut vesirokon. Vyöruusun puhkeaminen liittyy vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumiseen. Iän myötä tapahtuva immuunijärjestelmän heikkeneminen on merkittävin altistava tekijä vyöruusun puhkeamiselle.
Ei. Vesirokkopotilas voi tartuttaa toisiin henkilöihin vesirokkoa. Jos vesirokon sairastanut altistuu myöhemmin elämässään vesirokkovirukselle, ei altistus johda vyöruusun puhkeamiseen.
Eivät saa, mutta vyöruusu on yleinen tauti Suomessa. Yli 95 % 50 vuotta täyttäneistä suomalaisista kantaa vyöruusua aiheuttavaa virusta. On arvioitu, että jopa joka kolmas aikuinen sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana.
Ei, jos ei ole sairastanut vesirokkoa, ei voi myöskään sairastua vyöruusuun. Vyöruusuun voi kuitenkin sairastua, jos on tietämättään sairastanut vesirokon, esimerkiksi lievänä, jolloin verisrokkovirus jää elimistöön.
Lääkäri voi määrätä viruslääkehoitoa, joka tulee aloittaa viimeistään kolmen, mieluiten kahden vuorokauden sisällä rakkuloiden ilmaantumisesta. Vyöruusukipua voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla kipulääkkeillä.
Vyöruusua voi ennaltaehkäistä vain rokottautumalla. Mikäli olet sairastanut vesirokon, vyöruusun puhkeamista ei voi ehkäistä omalla toiminnalla. Tauti puhkeaa immuunijärjestelmän heiketessä ikääntymisen, sairauden, lääkityksen tai esim. stressin takia.
Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan, ja näin estää sen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna. Kysy lisää rokottautumisesta hoitajalta tai lääkäriltä – katso ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.
Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta: molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia. Toinen rokotteista sisältää elävää heikennettyä virusta ja on vasta-aiheinen jos elimistön puolustuskyky on heikentynyt.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Mikäli jo sairastat vyöruusua tai siitä aiheutunutta pitkittynyttä hermokipua, rokote ei paranna tautia. Aiemmin sairastettu vyöruusu ei kuitenkaan ole este rokotteen ottamiselle.
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja. Kerran sairastettu vyöruusu ei siis suojaa uudelleensairastumiselta. Kysy lisää hoitajalta tai lääkäriltä.
Voi, mutta vyöruusun puhkeaminen lapsella on harvinaista. Aivan kuten aikuisillakin, vain aiemmin vesirokon sairastanut voi saada vyöruusun.
Kyllä. Suurin osa sairastaa vyöruusun vain kerran, mutta osalla se uusiutuu. Uusiutumisen riski on hyvin yksilöllistä ja riippuu altistavista tekijöistä, kuten muista sairauksista ja lääkityksistä.
Vyöruusu ei ole sukupuolitauti.
Ei. Vyöruusu ei tartu vyöruusuna henkilöstä toiseen. Vyöruusun aiheuttaa virus, joka on elimistössä aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä.
CDC, Prevention of herpes zoster: recommendations of the Advisory Committee on Immunization Practices (ACIP), MMWR. 2008 May; 57(RR-5):1-30.
CDC, Shingles (Herpes Zoster): https://www.cdc.gov/shingles/about/index.html (ladattu 2/2024)
Curran D et al. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2019;74:1231–1238.
Haanpää. Neuropaattisen kivun hoito-opas. 2007. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten vesirokkorokotustyöryhmän selvitys, 2008.
Kimberlin DW, Whitley RJ. Varicella-zoster vaccine for the prevention of herpes zoster. N Engl J Med. 2007 Mar;356(13):1338-43.
Levin MJ, Immune senescence and vaccines to prevent herpes zoster in older persons. Curr Opin Immunol. 2012 Aug;24(4):494-500.
Terveyskirjasto, Ruusu: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00065 (ladattu 2/2024)
Terveyskirjasto, Vyöruusu: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00554 (ladattu 2/2024)
THL, vesirokko: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/vesirokko (ladattu 2/2024)
THL, vesirokkorokote: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/vesirokkorokote (ladattu 2/2024)
Vyöruusu. Lääkärikirja Duodecim / Duodecim Terveyskirjasto. 2021. Kustannus Oy Duodecim.
Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.