RSV eli respiratory syncytial virus aiheuttaa flunssankaltaisia oireita. Oireet saattavat kestää joskus useita viikkoja, ja kotonakin sairastettu RSV voi laskea elämänlaatua.

Erittäin helposti tarttuvaa tautia on erityisesti talvikuukausina liikkeellä runsaasti. RSV:n aiheuttamaa hengitystietulehdusta esiintyy kaikenikäisillä. Nuorilla aikuisilla oireet jäävät yleensä lieviksi.

Vauvoilla, yli 60-vuotiailla sekä riskiryhmiin kuuluvilla, kuten astmaatikoilla, diabeetikoilla ja sydämen vajaatoimintaa sairastavilla tauti saattaa äityä vakavaksi ja vaatia sairaalahoitoa.

RSV:ltä voi suojautua rokottautumalla omakustanteisesti. Tartuntaa voi lisäksi pyrkiä ennaltaehkäisemään hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä flunssaoireisten tapaamista.

RSV aiheuttaa yleensä lieviä flunssan kaltaisia oireita, mutta vakava RSV-infektio voi viedä alle 1-vuotiaita sekä yli 60-vuotiaita sairaalahoitoon. Oireet voivat joskus kestää useita viikkoja.

RSV-infektion oireita voivat olla:

• kuume
• yskä
• kipeä kurkku
• limaisuus
• yskökset
• päänsärky
• väsymys
• vuotava nenä

Vakava RSV-infektio voi aiheuttaa keuhkokuumeen tai perussairauksien pahenemista.

Oireet voivat muistuttaa influenssaa tai COVID19-tautia ja tauteja onkin mahdotonta erottaa toisistaan ilman testausta. Apteekeista saatavilla kotitesteillä voi selvittää, onko kyseessä RSV:n aiheuttama infektio.

RSV leviää herkästi pisaratartuntana esimerkiksi aivastusten tai yskimisen välityksellä. RS-virus voi elää kovilla pinnoilla useita tunteja. Tartunnan voi saada ympäri vuoden, mutta eniten tautia on liikkeellä talvikuukausina, vuodenvaihteen molemmin puolin.

Taudin itämisaika on noin 4-5 päivää. Sairastunut voi tartuttaa muita yleensä 3-8 päivän ajan. RSV-tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kolme muuta – enemmän kuin influenssa- tai koronaviruksen saanut.

RSV:n voi saada useamman kerran elämän aikana, sillä siihen ei synny pysyvää luontaista immuniteettia.

Vakavan RSV-infektion riski kasvaa iän ja perussairauksien myötä. Erityisesti yli 60-vuotiailla on kohonnut riski joutua sairaalahoitoon.

Riskiä sairastua vakavaan RSV-tautiin lisäävät:

• yli 60 vuoden ikä
• astma
• keuhkoahtaumatauti
• sydämen vajaatoiminta
• sepelvaltimotauti
• diabetes
• heikentynyt immuunijärjestelmä (esim. syöpähoidoissa olevat potilaat)

RSV aiheuttaa yleensä lieviä oireita. Oireet saattavat kestää joskus useita viikkoja, ja kotonakin sairastettu RSV voi laskea elämänlaatua. Vakava RSV-infektio voi aiheuttaa keuhkokuumeen tai perussairauksien pahenemista.

Keuhkokuume on vakava yleisinfektio ja siihen sairastuneista lähes joka toinen tarvitsee sairaalahoitoa.

Astma- ja keuhkoahtaumapotilaat voivat saada vakavan RSV-taudin oireina mm. hengenahdistusta, yskää ja limaisuutta. Voimakkaat oireet voivat viedä potilaan päivystykseen.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat voivat saada RSV-infektion myötä pahenemisvaiheita, jotka vaativat usein sairaalahoitoa.

Myös diabeetikoilla on kohonnut riski joutua sairaalahoitoon RSV-infektion takia.

RSV-tautiin ei ole varsinaista hoitoa. Lievä infektio hoidetaan kotona oireenmukaisesti, mutta vakava infektio voi viedä sairaalaan, jossa hoitona voi olla esimerkiksi lisähapen antaminen.

RSV-rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. RSV-tautia vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.

Suomessa on saatavilla kaksi yli 18-vuotiaille tarkoitettua rokotetta RSV:tä vastaan. Toinen soveltuu myös raskaana oleville. Tarkista soveltuvuus ja keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa rokotustarpeestasi.

RSV-rokotetta otetaan yksi annos. Rokottautuminen kannattaa ajoittaa ennen talvikuukausia, jotta keho ehtii muodostaa suojan ennen viruskauden alkamista. Mahdollisten tehosteannosten tarpeesta ei ole vielä tietoa.

Raskaana oleville tarkoitettu RSV-rokote otetaan raskausviikkojen 24–36 aikana. Rokotuksen seurauksena syntyneet vasta-aineet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön ja suojaavat lasta syntymän jälkeisten ensimmäisten kuukausien ajan.

RSV:n voi saada useamman kerran elämän aikana, sillä siihen ei synny pysyvää luontaista immuniteettia. Aiemmin sairastettu RSV ei ole este rokotteen ottamiselle.

RSV-rokotteella, kuten muillakin rokotteilla on vasta-aiheita, jolloin ei voi ottaa rokotetta. Vasta-aiheita ovat esimerkiksi yliherkkyys rokotteen sisältämille aineille. Jos suunnittelet rokotteen ottamista, keskustele asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa.

Rokottautumisen lisäksi RSV:n tarttumista ja leviämistä voidaan ehkäistä seuraavilla keinoilla:

• Pese kädet huolellisesti 
• Vältä koskettelemasta kasvojasi
• Vältä nuhaisten ja kurkkukipuisten tapaamista
• Käytä nenäliinaa/peitä suusi ja nenäsi yskiessä ja aivastaessa
• Käytä käsidesiä ja puhdista pinnat
• Pysyttele kotona, jos tunnet itsesi sairaaksi

Kaikenikäiset voivat saada RSV-tartunnan. Nuorilla aikuisilla oireet jäävät yleensä lieviksi. Vauvoilla ja yli 60-vuotiailla tauti saattaa vaatia sairaalahoitoa.

RSV-infektio aiheuttaa yleensä lieviä oireita, mutta taudin vakavampi muoto voi viedä sairaalahoitoon. Sairaalahoitoon joutumisen riski kasvaa 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Tietyt perussairaudet, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, diabetes ja sydämen vajaatoiminta lisäävät riskiä joutua sairaalahoitoon.

Jos olet yli 60-vuotias, sinulla on kohonnut riski saada RSV:sta johtuvia komplikaatioita vaikka olet perusterve. Ikä on yksi riskitekijä vakavasta RSV:sta johtuville komplikaatioille, kuten keuhkokuumeelle.

RSV:ta voidaan testata kotitestillä (antigeenitesti, saatavilla apteekeista) tai terveydenhuollossa PCR-testillä. Ilman testausta RSV-infektiota ei voi erottaa influenssasta tai COVID19-infektiosta.

RSV-tartunnan voi saada ympäri vuoden, mutta eniten tautia on liikkeellä talvikuukausina, vuodenvaihteen molemmin puolin.

Kyllä. RSV:n voi saada useamman kerran elämän aikana, sillä siihen ei synny luontaista pysyvää immuniteettia.