www.rokote.fi

Ruusu vai vyöruusu? Nämä kaksi vaivaa sekoittuvat helposti keskenään

28.1.2022 5.32.00


Ruusu ja vyöruusu ovat yleisiä infektioita, jotka helposti sekoittuvat toisiinsa keskusteluissa. Syy piilee lähinnä nimien samankaltaisuudessa – sairauksina ne ovat hyvin erilaisia.

Vyöruusu ja ruusu on tärkeä erottaa toisistaan, jotta niitä voidaan hoitaa oikealla tavalla. KUVA: SHUTTERSTOCK

 

Sain nilkkaani vyöruusun. Koko nilkka punoitti ja kuumekin nousi. Onneksi meni antibiooteilla ohi.

Ei kuulosta vyöruusulta, vaan bakteerin aiheuttamalta ruusulta.

Nettikeskusteluissa vyöruusu ja ruusu menevät usein iloisesti sekaisin, vaikka tosiasiassa kyse on kahdesta eri ihoinfektiosta, jotka eivät ole sukua toisilleen.

– Vyöruusu on viruksen, ruusu bakteerin aiheuttama infektio. Nimistään huolimatta infektioilla ei siis ole tekemistä toistensa kanssa, muistuttaa HUS:n ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava.

Infektiot on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan, jotta niitä voidaan hoitaa oikealla tavalla. Lisäksi vain toiselta voi suojautua rokottautumalla.

 

Ikääntyminen altistaa vyöruusulle

Vyöruusulle altistaa normaali ikääntyminen, ja riski sairastua kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Ikääntymisen lisäksi vyöruusulle altistavat muun muassa tietyt vakavat sairaudet, autoimmuunisairaudet sekä immuunijärjestelmään vahvasti vaikuttavat lääkkeet, kuten reumalääkkeet, Salava kertoo.

Vyöruusun ensimmäinen oire on tavallisesti kipu, pistely ja punoitus tietyllä ihoalueella. Sen jälkeen alueelle nousee vesirakkularypäs. Vyöruusu esiintyy tavallisesti keskivartalolla tai kasvojen alueella. Vartalolla se on toispuoleinen ja usein vyön mallinen, mistä se on saanut nimensäkin.

Akuutti vyöruusukipu voi olla voimakasta, ja se on tärkeää hoitaa. Osalle potilaista jää pitkäaikainen hermokipu sille alueelle, jolla vyöruusu on ollut. Kipu voi olla pahimmillaan invalidisoiva erityisesti kasvojen alueen vyöruusussa, Salava sanoo.

 

Näin erotat vyöruusun ja ruusun

Vyöruusun aiheuttaa vesirokon jäljiltä elimistöön jääneen viruksen uudelleenaktivoituminen.

Ruusun puolestaan aiheuttaa bakteeri, joka voi päästä elimistöön jalkojen nirhaumista tai hautovista varpaanväleistä, joten on tärkeää hoitaa ne kuntoon. Myös jalkojen turvotus voi altistaa ruusulle.

Vyöruusun ensimmäinen oire on tavallisesti kipu, pistely ja punoitus tietyllä ihoalueella. Sen jälkeen alueelle nousee vesirakkularypäs. KUVA: GETTY IMAGES

 

Ruusu aiheuttaa tyypillisesti kuumetta ja yleisoireita, kuten vilunväristyksiä ja huonovointisuutta. Iholle se saa aikaan tasaisen, lehahtavan ja tarkkarajaisen punoituksen. Salavan mukaan ruusu ilmestyy useimmiten alaraajoihin.

– Joskus potilas voi mennä niin huonoon kuntoon, että joutuu sairaalahoitoon. Ruusun oireet saattavat olla samankaltaiset kuin verenmyrkytyksessä. Tämän vuoksi onkin tärkeää hakeutua nopeasti hoitoon.

 

Rokottautuminen suojaa vyöruusulta

Minulla oli haava jalassa. Lääkäri kiitteli, kun tulin ajoissa hoitamaan ja varoitti, että jos haavanhoito pitkittyy, voi saada ruusun. Sanoin, että minut on rokotettu ruusurokotteella.

Nettikeskusteluissa sekoittuvat paitsi ruusu ja vyöruusu myös niiden diagnoosi-, hoito- ja ehkäisykeinot. Ruusu diagnosoidaan kohonneiden tulehdusarvojen perusteella ja hoidetaan antibiooteilla. Vyöruusun diagnoosi taas perustuu oireisiin ja tarvittaessa vesirakkulasta otettavaan virustestiin, ja sitä lääkitään virus- ja kipulääkkeillä.

On tärkeää muistaa, että vyöruusua voi ehkäistä rokottautumalla. Ruusun ehkäisemiseen ei sen sijaan ole rokotetta.

– Suosittelen rokottautumista kaikille niille, joilla on kasvanut riski sairastua vyöruusuun, Alexander Salava sanoo.

 

Tiesitkö?

Rokottautuminen ehkäisee vyöruusua

  • Vyöruusun riski lisääntyy 50 ikävuoden jälkeen immuunipuolustuksen heikentyessä osana normaalia ikääntymistä. Tauti onkin yleistynyt Suomessa väestön ikääntyessä. Jopa 20 prosenttia vyöruusuun sairastuneista kärsii vakavasta neurologisesta kivusta, joka voi kestää jopa useita vuosia.
  • Ainoa keino suojautua vyöruusulta on rokottautuminen. Jos olet 50 vuotta täyttänyt, kysy lisää rokottautumisesta lääkäriltä tai hoitajalta.

Lue lisää vyöruususta

 

 

Viitteet

Anttila VJ. Vyöruusu. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 15.7.2021.

Tunturi S. Ruusu (erysipelas). www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 5.3.2021.


Takaisin ajankohtaisiin