Tiesitkö? Vyöruusu voi iskeä myös kasvoihin – näin tunnistat tämän yleisen sairauden
Vyöruusun aiheuttama kivulias ihottuma ja hermokipu voi iskeä myös kasvoihin. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, kun tunnistaa oireet.
– Eräs potilas kuvaili, että vyöruusun aiheuttama kipu on sama kuin huuliherpeksessä – mutta potenssiin sata, kertoo Eiran sairaalassa ja lääkärikeskuksessa työskentelevä ihotautilääkäri Anna Hjerppe.
Hjerppe on kohdannut työuransa aikana lukuisia vyöruususta kärsiviä ihmisiä. Se on yleinen mutta silti yllättävän huonosti tunnettu vaiva. Vyöruusun sairastaa jopa joka kolmas suomalainen.
Vyöruusu on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä tulehdustauti, jonka aiheuttaa elimistöön jääneen vesirokkoviruksen aktivoituminen uudelleen. Vesirokkovirus jää nimittäin uinumaan vesirokon sairastaneen ihmisen elimistöön koko loppuelämäksi.
– Vesirokkovirus odottaa heikkoa hetkeä, jolloin ihmisen immuunipuolustus on alentunut. Siihen riittää jo se, että ihminen on yli 50-vuotias. Mitä vanhempi ihminen on ja mitä enemmän hänellä on lääkityksiä ja autoimmuunisairauksia, sitä alttiimpi hän on vyöruusulle, Hjerppe sanoo.
– Eräs potilas kuvaili, että vyöruusun aiheuttama kipu on sama kuin huuliherpeksessä – mutta potenssiin sata, kertoo Eiran sairaalassa ja lääkärikeskuksessa työskentelevä ihotautilääkäri Anna Hjerppe.
Hjerppe on kohdannut työuransa aikana lukuisia vyöruususta kärsiviä ihmisiä. Se on yleinen mutta silti yllättävän huonosti tunnettu vaiva. Vyöruusun sairastaa jopa joka kolmas suomalainen.
Vyöruusu on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä tulehdustauti, jonka aiheuttaa elimistöön jääneen vesirokkoviruksen aktivoituminen uudelleen. Vesirokkovirus jää nimittäin uinumaan vesirokon sairastaneen ihmisen elimistöön koko loppuelämäksi.
– Vesirokkovirus odottaa heikkoa hetkeä, jolloin ihmisen immuunipuolustus on alentunut. Siihen riittää jo se, että ihminen on yli 50-vuotias. Mitä vanhempi ihminen on ja mitä enemmän hänellä on lääkityksiä ja autoimmuunisairauksia, sitä alttiimpi hän on vyöruusulle, Hjerppe sanoo.
Näin tunnistat vyöruusun
Vyöruusu on suhteellisen helppo tunnistaa itse. Tauti oirehtii tyypillisesti ensin kipuna ja särkynä tietyllä ihoalueella. Vyöruusun aiheuttama kipu on hermokipua, joka voi olla voimakasta.
– Vyöruusupotilaan iho ei välttämättä siedä vaatetta, ja jopa puhallus iholla voi tuntua kipuna. Kun ihoa pesee, siinä voi tuntea oudon, uudenlaisen kivun, Hjerppe kertoo.
Seuraavaksi kipeälle ihoalueelle ilmaantuu entistä kivuliaampi rakkulaihottuma. Kipu ja ihottuma ovat toispuoleisia ja ilmestyvät tyypillisimmin keskivartalon alueelle ja juuri vyötärölle, mistä sairaus on saanut nimensäkin.
Viimeistään rakkuloiden ilmaantuessa diagnoosista voi varmistua itse, ja Hjerppe kehottaa hakeutumaan silloin kiireen vilkkaa lääkärin. Pahimmillaan vyöruusupotilas on kuumeinen ja hyvin kipeä.
– Jos vyöruusu iskee oikein äkäisenä, voivat sen aiheuttamat rakkulat olla syviä, jopa ihon verinahkaan ulottuvia, ja jättää jälkeensä arpia. Joskus vyöruusurakkulaihottuman päälle iskee bakteeritulehdus, ja se vaatii omanlaisensa hoitokeinot, Hjerppe sanoo.
Erityisen ikävä kasvojen alueella
Hjerppen mukaan vyöruusu voi olla erityisen vakava silloin, jos se iskee kasvojen alueelle. Tällöin vyöruusu voi levitä silmään ja aiheuttaa vaikeita silmätulehduksia, jotka saattavat oireilla pitkään ja voivat pahimmassa tapauksessa johtaa näön menettämiseen.
– Taudin parannuttua toisille voi jäädä ikävä hermosärky sille alueelle, jolla vyöruusu on oirehtinut. Jos hermosärky jää silmän seudulle, se on todella kivuliasta ja voi aiheuttaa haittaa loppuelämän ajan.
Vyöruusu diagnosoidaan oireiden perusteella, ja tarvittaessa vesirakkulasta otetaan virustesti. Infektiota lääkitään virus- ja kipulääkkeillä. Vyöruusu voi vaivata ikävimmillään ja hoitamattomana useita kuukausia.
Lapset saavat nykyisin vesirokkorokotuksen, joka antaa suojaa myös myöhempää vyöruusua vastaan. Yli 50-vuotias voi suojautua vyöruusulta rokottautumalla.
Haluatko tietää lisää vyöruususta ja rokottautumisesta? Lue lisää ja kysy lääkäriltä tai hoitajalta.
Suojaudu vyöruusulta - rokottautuminen on ainoa tapa
Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua ja sen jälkitauteja on rokottautuminen. Rokote vahvistaa immuunijärjestelmää vesirokkovirusta vastaan ja näin estää viruksen uudelleenaktivoitumista vyöruusuna.
Suomessa on saatavilla kahta eri vyöruusurokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun esim. jonkin sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Kun vyöruusu yllättää: "Mikään ei ole sattunut yhtä paljon"
Vyöruusu voi iskeä myös kasvoihin. Näin kävi Susannalle, jonka elämään vyöruusu vaikutti merkittävästi. Miltä vyöruusu tuntuu?
Sairastitko lapsena vesirokon? Voit sairastua vyöruusuun
Vyöruusu puhkeaa, kun vastustuskyky laskee - taustalla on yleensä ikä, mutta jopa stressi voi vaikuttaa. Tarkista, kuulutko sinäkin kivuliaan vyöruusun riskiryhmään ja suojaudu nyt.
Jäikö vielä kysyttävää vyöruususta?
Vyöruusuun liittyy paljon virheellisiä käsityksiä - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Miten ja missä voi rokottautua?
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.