www.rokote.fi

Jokainen vesirokon sairastanut yli 50-vuotias voi sairastua kivuliaaseen vyöruusuun - harva ottaa tosissaan

8.9.2022 11.28.41


Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tuttu sanonta pätee myös terveyden saralla.

Elämäntapojen ohella myös jotkut elämän varrella sairastetut infektiot vaikuttavat siihen, miten altis ihminen on erilaisille sairauksille aikuisiällä. Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen myös immuunipuolustus laskee merkittävästi.

Harva suomalainen kuitenkaan ymmärtää tätä, jolloin omasta terveydestä ei aina osata huolehtia, kertoo Kantar Publicin tekemä kyselytutkimus. Tutkimukseen vastasi 1059 henkilöä.

– Monet ihmiset luulevat olevansa kovin tietoisia terveyteensä vaikuttavista asioista. Toisaalta esimerkiksi elämäntapojen ja geneettisen alttiuden merkityksestä on ristiriitaisia käsityksiä, ja samaan aikaan on sairauksia, joiden riskiä ihmiset eivät juurikaan tunne, sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Strandberg.

Joskus tämä voi johtaa siihen, että erilaisilta sairauksilta ei huomata suojautua, vaikka keinoja olisi.

 

Yleinen lastentauti altistaa kivuliaalle vyöruusulle

Miten huolehdit siitä, ettet sairastuisi vyöruusuun?

Kantarin tutkimuksen perusteella esimerkiksi vyöruusu on sairaus, jonka riskiä harva ottaa tosissaan. Siksi siihen ei myöskään aina varauduta.

Vyöruusu on rakkulainen ihottuma, joka osalle sen saaneista voi aiheuttaa voimakasta ja pitkäkestoistakin hermosärkyä. Sairaus on suoraa seurausta lapsuudessa sairastetusta vesirokosta.

Kun vesirokko jo paranee, jää virus elimistöön. Myöhemmin, esimerkiksi stressin tai vastustuskyvyn heikkenemisen myötä, se voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun. Myös sairastettu koronavirusinfektio voi johtaa vyöruusun puhkeamiseen.

– Vyöruusuun on olemassa lääke, joka voi nopeuttaa paranemista.

Lääkehoito ei kuitenkaan välttämättä ehkäise hermokipua, josta osa potilaista kärsii. Intensiivinen hermokipu voi kestää kuukausia ja vaatia vahvoja kipulääkkeitä, sanoo Strandberg.

Vyöruusun riskiryhmään kuuluu yli 95 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä suomalaisista, ja jopa joka kolmas sairastuu tautiin elinikänään. Kuitenkin yli puolet Kantarin kyselytutkimukseen vastanneista piti sairauden riskiä melko vähäisenä tai jopa olemattomana.

– Monikaan ei tunne vyöruusua entuudestaan, vaan se tulee yllätyksenä, vahvistaa Strandberg.

 

Huolehdi elämäntavoista - ja rokotuksista

Miten yli viisikymppisen sitten pitäisi terveydestään huolehtia, että huomioi elämän varrella kertyneet riskit eikä stressaa liikkaa?

Usein perusterveelle ihmiselle riittää Strandbergin mukaan se, että huolehtii säännöllisestä liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä levosta.

Jos vielä tupakoi, kannattaa se lopettaa.

Nämä kaikki tukevat vastustuskykyä, joka iän myötä heikkenee jokaisella. Samalla ne pienentävät riskiä sairastua erilaisiin kroonisiin sairauksiin.

Jos todettuja sairauksia on, tulee niiden hoitoon sitoutua, Strandberg sanoo. Lisäksi infektioilta kannattaa suojautua rokotteilla, jos tällaisia on tarjolla.

– Itse olen ottanut muun muassa vyöruusurokotteen ja suosittelen sitä kaikille ikänsä puolesta riskiryhmässä oleville. Vyöruusuunkin voi liittyä hankalia jälkitauteja, Strandberg sanoo.

 

TIESITKÖ?

Rokottautuminen ehkäisee vyöruusua

Vyöruusu on paikallinen, rakkulainen ihomuutos. Tavallisimmin rakkulat esiintyvät vartalolla, jolloin ne rajoittuvat kehon jompaankumpaan puoliskoon.

Noin joka kuudennella vyöruusu esiintyy kasvojen alueella, ja myös silmä voi tulehtua.

Vyöruusu puhkeaa, kun puolustuskyky heikkenee joko iän myötä tai esimerkiksi infektion tai muun vakavan taudin seurauksena. Tällöin elimistössä oleva vesirokkovirus aktivoituu ja siirtyy hermoja pitkin ihoon.

Vyöruusun riski kasvaa 50 ikävuoden jälkeen, kun immuunipuolustus heikkenee osana normaalia ikääntymistä. Sairaus on yleistynyt Suomessa väestön ikääntyessä.

Ainoa keino suojautua vyöruusulta on rokottautuminen. Jos olet yli 50-vuotias, kysy lisää rokottautumisesta lääkäriltä tai hoitajalta tai lue lisää täältä.


Takaisin ajankohtaisiin