Sivustolla käytetään evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Selvä

www.rokote.fi

Vesikauhu eli rabies

Maat, joihin suositellaan rokotusta

Tauti ja sen oireet

Vesikauhu eli rabies on keskushermoston virustauti, joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan. Se tarttuu sairastuneen eläimen syljen välityksellä yleensä puremasta tai nuolaisusta.

Taudin oireet alkavat viikkojen tai kuukausien kuluttua puremasta. Ensioireita ovat kuume, päänsärky ja huonovointisuus. Myöhemmin ilmenee aivotulehduksen oireita, hallusinaatioita ja nielemisen laukaisemia kouristuksia. Oireiden alettua vesikauhuun ei ole hoitoa, ja potilas menehtyy tautiin.

Rokottautuminen

Rabiesta vastaan on mahdollista rokottautua joko ennaltaehkäisevästi tai altistuksen jälkeen. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, vaan matkailijan tulee huolehtia siitä itse.

Ennaltaehkäisevän rokotuksen tarve harkitaan tapauskohtaisesti lääkärin tai hoitajan kanssa. Rokotussarjaan kuuluu kolme pistosta päivinä 0, 7 ja 21 tai 28. Lasten annos on sama kuin aikuisten. Tehosterokotusta ei tarvita, jos ennaltaehkäisevä tai välittömästi mahdollisen tartunnan jälkeen otettu rokotussarja on otettu kokonaan.

Jos mahdollisesti vesikauhuinen eläin puree ihmistä, haava pestään perusteellisesti vedellä ja saippualla ja huuhdellaan 70% alkoholilla (esimerkiksi käsihuuhteella). Ennen puremaa saatu rokotus ei poista hoidon tarvetta pureman jälkeen, vaan pureman saatuaan tulee hakeutua välittömästi lääkärin vastaanotolle kahta tehosteannosta (päivinä 0 ja 3) varten.

Rokottamattomalle estohoitona annetaan yksi annos immunoglobuliinia ja neljä annosta rokotetta (päivinä 0, 3, 7 ja 14).
Rabiesvirusta voi esiintyä kudoksissa jo pitkään ennen oireiden alkamista. Altistuksen jälkeistä hoitoa ei siis saa jättää antamatta, vaikka puremasta olisikin kulunut jo pitkään, jopa useita kuukausia.

Muu suojautuminen

Ulkomaanmatkoilla tulee välttää kosketusta villieläimiin, kulkukoiriin ja tuntemattomiin lemmikkieläimiin.

Varsinkaan lapset eivät välttämättä ymmärrä altistuneensa taudille, jos eläin vain nuolaisee tai raapaisee ihoa eikä varsinaisesti pure.

Tartunnan ehkäisemiseksi on tärkeää puhdistaa eläimen aiheuttama haava tai naarmu välittömästi saippualla ja runsaalla vedellä sekä hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin, jossa voidaan tarvittaessa aloittaa immunoglobuliini- ja rokotushoito. Ulkomailla saatua rokotussarjaa jatketaan tarvittaessa kotimaassa.

Yleisyys

Vesikauhua esiintyy kaikkialla maailmassa, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa, missä vuosittain noin 100 000 ihmisen arvioidaan kuolevan taudin seurauksena. Riski on olemassa myös esimerkiksi Venäjällä ja Turkissa. Useat nisäkäslajit voivat välittää rabiestartunnan toisiin eläimiin ja ihmisiin. Ihmisen tartunnanlähteenä on yleisimmin koiran purema.

 Tartunnan lähteitä

  • Koiran tai muun eläimen purema tai nuolaisu, jossa sylkeä pääsee haavaan tai limakalvolle

 

Viitteet

Key facts. Rabies. WHO.
Travelers’ Health. Rabies. CDC.
Matkailijan terveysopas. Rabies eli vesikauhu. THL.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat?p_artikkeli=mat00049 (ladattu toukokuussa 2019).