RSV-epidemia meneillään – erityisesti riskiryhmät voivat hyötyä suojautumisesta
Kevään RS-virusepidemia on käynnissä. Useimmille aikuisille RSV aiheuttaa tavallisen flunssan kaltaisen infektion, mutta pienille vauvoille, yli 60-vuotiaille ja tietyille riskiryhmille tauti voi olla selvästi vakavampi.
Tyypillisesti kevätkauden flunssatauti
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan RSV-tartuntoja on raportoitu vuoden alusta maaliskuun puoleenväliin mennessä yli 1600.1
RSV-epidemiat ajoittuvat tyypillisesti nimenomaan alkukevääseen, esimerkiksi viime vuonna tartuntahuippu oli maaliskuussa. Monina vuosina virus leviää aktiivisesti vielä huhtikuussakin. Vuosittain RSV-tartuntoja todetaan epidemian voimakkuudesta riippuen 4000 - 8000.
Todellisuudessa tartuntamäärät ovat suurempia. Osa tartunnoista oireilee lievästi tai ei lainkaan ja jää siksi tilastojen ulkopuolelle. Lisäksi taudin testaus ja diagnosointi terveydenhuollossa ovat melko matalalla tasolla, eivätkä kaikki tapaukset sen myötä näy tilastoissa.
Tarttuu helposti – suojautumiskeinot kuten influenssassa
RS-virus leviää pisaratartuntana ja kosketuksen kautta, jopa herkemmin kuin influenssavirus. Virus voi tarttua esimerkiksi yskiessä tai aivastaessa, mutta myös käsien ja pintojen välityksellä.
Epidemian aikana erityisesti riskiryhmiin kuuluvien on hyvä kiinnittää huomiota suojautumiseen. Suojautumiskeinot ovat samat kuin muissakin hengitystieinfektioissa:
- käsien pesu
- hyvä yskimishygienia
- sairastuneena kotona pysyminen
- yli 18-vuotiailla rokottautuminen
Lisäksi vasta-ainetta RS-virusta vastaan (lääke, ei rokote) annetaan talvikauden aikana syntyville lapsille sekä tietyille RSV:n vakavan infektion riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille.
RSV ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. RSV-tautia vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Yleensä lievä, joskus influenssaa vakavampi
Useimmilla perusterveillä aikuisilla RSV aiheuttaa tavallista flunssaa muistuttavia oireita ja voi olla jopa oireeton. Tietyille riskirymille RSV voi kuitenkin olla influenssaa vakavampi tauti. Tällöin saattaa esiintyä hengitysvaikeuksia, kovaa yskää ja jopa hengityskatkoksia. Jälkioireena voi seurata keuhkokuume. Oireilu voi kestää viikkoja ja vaatia jopa sairaalahoitoa.
Riskitekijänä ikä: lähes puolet tapauksista yli 50-vuotiailla
Ikä on keskeinen RSV-infektion riskitekijä: sekä alle 1-vuotiailla että yli 60-vuotiailla on kohonnut riski sairastua. Lähes puolet alkuvuoden RSV-tapauksista on THL:n tilastojen mukaan todettu yli 50-vuotiailla (maaliskuun puoliväliin mennessä 45 %).1
Tämä on tyypillistä myös aiempien vuosien tilastojen valossa – ja kumoaa yleisen harhakäsityksen siitä, että RSV olisi ainoastaan pienten lasten tauti, vaikka se onkin lapsilla hyvin yleinen. Lähes kaikki lapset sairastavat taudin kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Alkuvuonna alle 4-vuotiaiden osuus RSV-tapauksista on ollut 36 %.1
Riskitekijänä perussairaudet: astma, diabetes, sydänsairaudet
Mikäli sairastaa jotain perussairautta, alttius sairastua hengitystieinfektioihin, myös RS-viruksen aiheuttamaan, kohoaa. Samoin taipumus saada taudeista vakavampia komplikaatioita on suurempi kuin perusterveellä.
Tällaisen vakavamman version riskiä kasvattavat tietyt tekijät:
- ikä: yli 60 vuotta tai alle 1 vuosi
- astma
- keuhkoahtaumatauti
- diabetes
- sydän- ja verisuonisairaudet
- munuais- ja maksasairaudet
Mitä enemmän riskitekijöitä yhdistää, sitä suuremmaksi vakavan tautimuodon riski kasvaa. Jos siis esimerkiksi yli 60-vuotiaalla on diabetes ja astma, vakavamman tautimuodon riski on moninkertainen verrattuna perusterveeseen samanikäiseen.
Mistä tiedän, onko minulla RSV?
Useimmilla oireet muistuttavat tavallista flunssaa: nuha, yskä, kurkkukipu, kuume, väsymys. Ainoastaan testaamalla voi selvittää, onko kyseessä RSV.
Terveydenhuollossa testataan RSV useimmiten silloin kun kyse on vakavammista oireista. Asian voi halutesssaan selvittää myös apteekeista saatavilla kotitesteillä.
Milloin lääkäriin?
RSV-infektio paranee useimmiten itsestään, mutta lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:
- hengitys vaikeutuu
- kuume on korkea tai pitkittynyt
- pieni lapsi syö tai juo selvästi tavallista vähemmän
- yleisvointi heikkenee
Erityisesti vauvojen ja riskiryhmiin kuuluvien oireita on hyvä seurata tarkasti.
RS-virukselta voi suojautua rokottautumalla
RSV-tautia voi ennaltaehkäistä rokottautumalla. Suomessa yli 18-vuotiaille on saatavilla kaksi rokotetta RSV:tä vastaan. Toinen soveltuu myös raskaana oleville.
Rokotteita otetaan yksi annos. Mahdollisten tehosteannosten tarpeesta ei ole vielä tietoa.
RSV:tä vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
RSV on toistaiseksi varsin huonosti tunnettu - ota faktat haltuun kattavan tietopaketin avulla.
Hoida rokotussuoja kuntoon joko rokoteklinikalla, yksityisellä tai julkisella terveysasemalla tai apteekissa. Katso tästä selkeät käytännön ohjeet rokottautumiseen ja etsi lähin rokotusasemasi.