Usein kysytyt kysymykset

Täältä löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin aikuisten rokotteista.

Mistä voi selvittää, mitä rokotuksia on saanut ja ovatko ne voimassa?

Rokotuksista ei toistaiseksi ole olemassa koko maan kattavaa rekisteriä, josta saisi selvitettyä, mitä rokotuksia kukakin on saanut ja milloin.

Annetut rokotukset merkitään lapsena neuvolakorttiin ja koululaisilla sekä opiskelijoilla erilliseen rokotuskorttiin. Myös armeijassa annetut rokotukset merkitään sieltä saatavaan rokotuskorttiin. Nämä rokotuskortit tulee säilyttää ja ottaa mukaan esim. uuden työpaikan terveystarkastukseen. Aiemmin annetut rokotukset saadaan näin merkittyä myös työterveyshuollon tietoihin. Työpaikkaa vaihtaessa on hyvä pyytää päivitetty rokotuskortti mukaansa.

Yksityiset lääkäriasemat ja jotkut kunnat tarjoavat sähköistä rokotusmuistutuspalvelua. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat rokotustietoja myös Kantaan. Omia potilastietoja voi tarkastella Omakanta-palvelussa, jonne kirjaudutaan kanta.fi-sivujen kautta. 

Mitä rokottaminen tarkoittaa?

Rokotteet sisältävät heikennettyä tai tapettua virusta tai bakteeria tai niiden osia. Rokotteita annetaan siksi, että immuunijärjestelmä kehittäisi taudinaiheuttajaa vastaan hankinnaisen immuniteetin samaan tapaan kuin jos ihminen sairastaisi varsinaisen taudin, mutta ilman sairauden aiheuttamia oireita tai jälkitauteja.

Annetaanko kaikki rokotteet pistoksina?

Useimmat rokotteet annetaan pistoksena lihakseen tai ihon alle. Osa rokotteista annetaan kuitenkin suun kautta (esim. rotavirusrokote) tai nenäsuihkeena (eräs influenssarokote).

Milloin ei voi mennä rokotukseen?

Akuutti kuumeinen infektio voi olla syy lykätä rokottamista, koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Joskus myös allergiat vaikeuttavat rokottamista. Lisätietoa saat tarvittaessa työterveyshuollostasi tai lähimmältä terveysasemalta.

Millaisia reaktioita rokottaminen aiheuttaa?

  • On tyypillistä, että rokotusten jälkeen pistoskohdassa ilmenee jonkin verran aristusta ja/tai punoitusta.
  • Osa rokotteista voi aiheuttaa kuumetta. Mahdollisista reaktioista annetaan lisätietoa rokotuksen yhteydessä.
  • Rokottamiseen liittyviä mahdollisia reaktioita on hyvä seurata saatujen ohjeiden mukaan. Ilmoita kaikista poikkeavista oireista lääkärille tai terveydenhoitajalle.
  • Kuumereaktioita voi hoitaa kuumetta alentavalla lääkkeellä.
  • Rokotusten antaja kertoo aina mahdollisista haittavaikutuksista.

Ilmoita GSK:n valmistetta koskevasta epäillystä haittavaikutuksesta

Mitä rokotteet sisältävät?

Rokotteissa on sekä vaikuttavia aineita että apuaineita, jotka voimistavat rokotteen tuottamaa immuunivastetta ja parantavat rokotteen säilyvyyttä. Vaikuttavat aineet voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään:


1. Inaktivoituja (tapettuja) mikrobeja (taudinaiheuttajia) sisältävät rokotteet (esim. IPV-poliorokote)
2. Eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (esim. MPR-rokote)
3. Puhdistettuja antigeenejä sisältävät rokotteet (esim. hepatiitti B -rokote)