Tästä syystä taudit tarttuvat helpommin iän karttuessa – näin voit vaikuttaa asiaan

Tavallisesti vastustuskyvyn heikkeneminen alkaa konkretisoitua 50 ikävuoden jälkeen. Suomessa on tällä hetkellä 2,3 miljoonaa 50 vuotta täyttänyttä.

Immuunijärjestelmän vanhenemista ei voi estää, mutta siihen voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan terveellisillä elämäntavoilla. KUVA: SHUTTERSTOCK

 

Miksi korona ja muut infektiot tulevat ihmiselle iän karttuessa vaarallisemmiksi? Se johtuu muuttuvasta immuunijärjestelmästämme.

– Immuunijärjestelmä muuttuu läpi elämän. Vauvalla se on vaillinainen, ja vastustuskyky kehittyy normaalille tasolle ajan kuluessa. Kun immuunijärjestelmä ikääntyy, sen solut heikkenevät. Ne eivät pysty taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan yhtä tehokkaasti kuin ennen, kertoo Pihlajalinnan työterveyshuollon erikoislääkäri ja vastaava lääkäri Anamaría Teino.

Ikääntyessä ihmisen valkosolujen määrä laskee ja immuunijärjestelmän kyky erottaa vieraat solut kehon omista soluista heikkenee. Elimistö ei siis välttämättä pysty tunnistamaan, onko kyse kehoon tunkeutuneesta vieraasta solusta, jota vastaan pitäisi puolustautua.

Kun ikää tulee enemmän, keho myös paranee hitaammin, koska parantumista edistäviä soluja on vähemmän. Tavallisesti immuunijärjestelmän toiminnan heikkeneminen alkaa konkretisoitua 50 ikävuoden jälkeen. Suomessa on tällä hetkellä 2,3 miljoonaa 50 vuotta täyttänyttä.

 

Rokottautuminen on tehokkain tapa ennaltaehkäisyyn

Vielä 1900-luvun alussa infektiot olivat yleisimpiä kuolinsyitä, Teino kertoo. Tehokkain tapa ennaltaehkäistä monia infektioita, kuten vyöruusua, influenssaa, hinkuyskää ja pneumokokkien aiheuttamaa keuhkokuumetta, on rokottautuminen.

– Rokotteet estävät vuosittain maailmassa parin kolmen miljoonan lapsen kuoleman, ja niistä on suuri hyöty aikuisillekin, Teino sanoo.

Viisikymppisellä on edessään todennäköisesti vielä vuosikymmeniä elämää niin työssä kuin sen ulkopuolella. Siitä nauttiminen onnistuu parhaiten terveenä. Rokottautuminen paitsi suojaa terveyttä myös vähentää sairauspäiviä ja tarvetta olla poissa työpaikalta, Teino muistuttaa.

– Korona on siitä hyvä esimerkki. Jos on hankkinut vastustuskykyä rokottautumalla, sairastaa infektion todennäköisesti lievempänä eikä tarvitse jäädä sairauslomalle. Silloin voi työtehtävien niin salliessa jatkaa työskentelyä etänä.

Pahimmillaan infektioiden komplikaatiot ja vaikutukset voivat ikääntymisen myötä olla pitkäaikaisia ja jopa alentaa merkittävästi arjen toimintakykyä sekä johtaa työkyvyn menetykseen.

 

Vyöruusu iskee iän karttuessa

Vyöruusu on esimerkki yleisestä infektiosta, jonka ilmaantuvuus kääntyy selkeään nousuun 50 ikävuoden jälkeen. Syynä on nimenomaan elimistön puolustusjärjestelmän heikkeneminen.

Vyöruusun oireita ovat kipu, pistely ja punoitus ihoalueella, johon nousee myöhemmin vesirakkularypäs. Vyöruusu esiintyy tavallisesti keskivartalolla tai kasvojen alueella. Vartalolla se on toispuoleinen ja usein vyön mallinen, mistä se on saanut nimensäkin.

Vyöruusun ensimmäinen oire on tavallisesti kipu, pistely ja punoitus tietyllä ihoalueella. Sen jälkeen alueelle nousee vesirakkularypäs. KUVA: GETTY IMAGES

 

– Vyöruusu on inhottava tauti erityisesti, jos se menee silmän alueelle. Suosittelen suojautumista rokottautumalla kaikille yli 50-vuotiaille, Teino sanoo.

Vyöruusun yleisin komplikaatio on hermokivun pitkittyminen. Monet hermokivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät sovellu ikääntyneemmille, mikä tekee kivun hoidosta erittäin haasteellista. Taudin ennaltaehkäisy on siksikin tärkeää.

 

Puolustuskykyyn voi vaikuttaa

Immuunijärjestelmän vanhenemista ei voi estää, mutta siihen voi kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan terveellisillä elämäntavoilla.

– Monien tutkimusten mukaan liikunnalla on positiivinen vaikutus immuunijärjestelmään, Teino kertoo.

Ylipäätään terveellisillä elämäntavoilla voi vaikuttaa immuunijärjestelmään edullisesti. Teino puhuu esimerkiksi terveellisen ruokavalion, kunnon yöunien, tupakoinnin välttämisen ja kohtuullisen alkoholinkäytön puolesta. Myös positiivisilla tuntemuksilla on todettu olevan vaikutuksensa.

– Onnellisuushormoneiksi kutsutut serotoniini, dopamiini ja oksitosiini tekevät hyvää myös puolustusjärjestelmälle. Liikaa työntekoa, stressiä ja muita negatiivisia tuntemuksia aiheuttavia tekijöitä on hyvä välttää.

 

Tiesitkö?

Rokottautuminen ehkäisee vyöruusua

Lue lisää vyöruususta

Viitteet

Tilastokeskus. Väestöennuste. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus. https://stat.fi/tilasto/vaenn (haettu huhtikuussa 2023)

Hurme M. Vanhusten immuniteetti. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2013;129(18):1878-85.

Anttila VJ. Vyöruusu. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 15.7.2021.