Sivustolla käytetään evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää Selvä

Rokote.fi
Rokote.fi  

Totta vai tarua rokotteista

Nykyään rokotusten merkitystä kyseenalaistetaan, koska monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia tai kokonaan kadonneita. Kun ihmiset eivät ole kokeneet näitä tauteja tai niiden komplikaatioita, niitä ei osata pelätä.

Tautien harvinaisuus Suomessa johtuu kuitenkin erittäin hyvästä rokotuskattavuudesta. Tautien esiintyvyys kasvaisi, jos kattavuus laskisi, ja siksi rokottaminen on tärkeää. Saksassa ja Iso-Britanniassa tuhkarokko on vuosien tauon jälkeen yleistynyt rokotuskattavuuden laskettua.

Alle on kerätty yleisimpiä rokotteisiin liittyviä harhakäsityksiä sekä asiantuntijoiden vastauksia niihin: 

Väite: Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn

Vastaus: Tarua

Tuhkarokko on hyvä esimerkki rokotusten tehosta: jos ketään ei rokotettaisi, kaikki sairastuisivat. Parantunut hygienia ja ravitsemus auttavat joidenkin tartuntatautien torjunnassa, mutta vasta rokotukset ovat hävittäneet tietyt taudit maastamme. Joidenkin tautien tarttuminen riippuu paljon hygieenisistä oloista (esim. hepatiitti A), ja toisien tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella on vähemmän merkitystä (esim. hinkuyskä).

Väite: Suurin osa tauteihin sairastuneista on rokotettuja – rokotukset eivät tehoa

Vastaus: Tarua

Selkeä enemmistö jää sairastumatta rokotteesta kehittyneen suojan ansiosta. Rokotettujen joukossa on kuitenkin aina yksittäisiä henkilöitä, joille suojaa ei kehity, eikä mikään rokote suojaa sataprosenttisesti. Epidemiatilanteessa sairastuvat ensin rokottamattomat ja sitten ne rokotetut, joilla suoja on jäänyt vajaaksi.

Väite: Rokotteet aiheuttavat kroonisia sairauksia (esim. diabetes, autismi, MS-tauti, allergiat), jopa kuolemia

Vastaus: Tarua

Nykytieto ja laajat väestötutkimukset eivät tue tätä väitettä. Kuitenkin aika ajoin julkisuuteen virtaa sensaatiohakuisia väitteitä siitä, että rokotteilla olisi yhteys vakaviin kroonisiin sairauksiin. Usein kyse on taudeista, joiden syntymekanismia ei tarkoin tunneta. Näin syytä lähdetään etsimään sairastuneiden muista yhdistävistä tekijöistä, jolloin rokotetta on helppo epäillä, sillä niitä on lähes jokainen saanut. Esim. MPR-rokotteen on väitetty olevan yhteydessä autismiin. Ensimmäinen MPR-rokotus annetaan lapsille useissa maissa 12-18 kuukauden iässä, jolloin ensimmäiset autismin oireet muutenkin ilmaantuvat.

Väite: Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, rokotteet ovat turhia

Vastaus: Tarua

Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi juuri rokotteiden ansiosta, ja ne pysyvät loitolla juuri niin kauan kuin rokotuskattavuus pysyy riittävällä tasolla. Suomessa rokotuskattavuus on ollut hyvää tasoa. Jos rokotuskattavuus huononee, taudit tulevat takaisin.

Väite: Rokotteet sisältävät vaarallisia määriä myrkyllisiä aineita

Vastaus: Tarua

Rokotteet sisältävät hyvin pieniä määriä apuaineita (mm. alumiinia ja formaldehydiä), joita tarvitaan rokotteiden tehon ja säilyvyyden varmistamiseksi tai sopivan koostumuksen aikaansaamiseksi. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että ihminen saa näitä aineita huomattavasti suuremman määrän jo elinympäristöstään, mm. liikennepäästöistä, huoneilmasta sekä ruuan ja juoman mukana. Jotkin rokotteiden aineosat tai apuaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Väite: Tautien sairastaminen ja vaihtoehtoiset hoidot ovat rokotteita tehokkaampia ja turvallisempia

Vastaus: Tarua

Rokotteet ovat luontoa jäljittelevä keino saada suoja tarttuvaa tautia vastaan mahdollisimman vähin oirein ja komplikaatioin. Esim. tuhkarokko ei ole harmiton lastentauti, vaan sen komplikaationa voi olla aivotulehdus ja jopa kuolema. Rokote tätä tautia vastaan sen sijaan ei ole aiheuttanut kuolemia, koska rokotevirus on heikennetty. Tuhkarokkotartunnasta seuraa aivotulehdus 400 kertaa useammin kuin rokotteesta.

Rokotteita kehitetään alati turvallisemmiksi. Esim. hinkuyskää vastaan rokotettaessa on siirrytty vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavaan rokotteeseen tehon kärsimättä. Vaihtoehtohoitojen tehosta rokottamalla ehkäistävien tautien ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä.

Väite: Yhdistelmärokotteet ylikuormittavat vauvan immuunijärjestelmää

Vastaus: Tarua

Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan. Rokotteeseen on usein poimittu taudinaiheuttajasta vain vastustuskyvyn kehittymisen kannalta oleellinen osa. Tätä osaa, jota vastaan elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittää vasta-aineita, kutsutaan antigeeniksi. Yhdestä yhdistelmärokotepistoksesta lapsi saa antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta.

 

Viitteet

Totta vai tarua, Rokottajan käsikirja THL http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/totta-ja-tarua [viitattu 30.4.2014]

WHO | What are some of the myths – and facts – about vaccination? http://www.who.int/features/qa/84/en[viitattu 8.5.2014]

 

5/2014, FIN/VAC/002/14h