Hepatiitti on viruksen aiheuttama akuutti maksatulehdus. Hepatiittiviruksia on viisi: A, B, C, D ja E. Hepatiitti A:lta ja B:ltä voi suojautua rokottautumalla.

Hepatiitti B voi aiheuttaa sekä akuutin että pitkäaikaisen, kroonisen taudinkuvan. Tauti voi kroonistua ja johtaa vakaviin terveysongelmiin, maksakirroosiin tai maksasyöpään. Kroonistumisen riski on erityisen suuri pikkulapsilla. 

• Suojaamaton sukupuoliyhteys
• Verikontaktit (onnettomuudet, hoitotoimenpiteet, hammaslääkäri, verensiirrot, kontaktilajit, manikyyrit ja pedikyyrit)
• Lävistykset ja tatuoinnit
• Suonensisäisten huumeiden käyttö
• Lasten keskinäiset kontaktit (puremat, naarmut yms.)
• Äidiltä lapseen raskauden tai synnytyksen yhteydessä

Ensioireisiin kuuluu pahoinvointi, väsymys ja ihon keltaisuus. Osa sairastuneista jää taudin kroonisiksi kantajiksi, mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Krooninen hepatiitti lisää maksakirroosin tai maksasyövän riskiä.

Akuutti hepatiitti B parantuu yleensä itsestään. Alkuvaiheessa potilas tarvitsee lepoa. Alkoholia ja maksaa rasittavia lääkkeitä tulisi välttää. Mikäli oireet ovat voimakkaita, voidaan tarvita sairaalahoitoa.

Hepatiitti B -rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa vain riskiryhmille (mm. verenvuototautia sairastavat, ruiskuhuumeiden käyttäjät ja heidän läheisensä sekä miehet, joilla on seksiä miesten kanssa).

Matkailijan tulee huolehtia itse tarvittavasta suojautumisesta hepatiitti B:tä vastaan.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hepatiitti B -rokotuksen antamista kaikille vastasyntyneille kansallisen rokotusohjelman yhteydessä.

Matkailijan tulee huolehtia itse tarvittavasta suojautumisesta hepatiitti B:tä vastaan. Mikäli matkustat usein lasten kanssa, kannattaa harkita myös lasten hepatiitti B -rokotussuojaa.

Hepatiitti B:tä vastaan voidaan rokottaa pelkällä hepatiitti B -rokotteella tai yhdistelmärokotteella, joka suojaa myös hepatiitti A:ta vastaan.

Suomessa on saatavilla kahta eri hepatiitti B-rokotetta. Toinen soveltuu kaikenikäisille, myös vastasyntyneille. Toinen on tarkoitettu yli 16-vuotiaille. Annostelun ja aikataulujen osalta rokotukset ovat samanlaiset.

Hepatiitti B -rokote annetaan kolmessa osassa. Toinen rokote pistetään 1 kuukauden ja kolmas 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Kolmannella rokotuksella varmistetaan nykytiedon mukaan elinikäinen suoja.

Kiireellisissä tapauksissa 18 vuotta täyttäneille voidaan antaa hepatiitti B-rokote nopeutetulla aikataululla. Tällöin pistokset annetaan päivinä 0, 7 ja 21. Lisäksi tarvitaan vielä neljäs pistos 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteen voi antaa 1 vuoden iästä alkaen. Yhdistelmärokotteen ensimmäinen annos olisi hyvä ottaa viimeistään neljä viikkoa ennen matkalle lähtöä, jotta keho ehtii muodostaa riittävän suojan tautia vastaan.

Kiireellisissä tapauksissa 16 vuotta täyttäneille voidaan antaa hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteet nopeutetulla aikataululla. Tällöin pistokset annetaan päivinä 0, 7 ja 21. Lisäksi tarvitaan vielä neljäs pistos 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Yhdistelmärokotteesta on eri versiot 1–15-vuotiaille ja 16 vuotta täyttäneille.

Rokotteiden antaman suojan kesto on nykytiedon mukaan elinikäinen.

Tarkista matkakohteesi tiedot hyvissä ajoin maakohtaisista rokotussuosituksista. Jokaisen maan kohdalla kerrotaan, mitä rokotuksia maahan suositellaan.

Riippuu siitä, kuinka pitkä aika matkalle lähtöön on. Lyhyessäkin ajassa voidaan antaa suojaa monia rokotteilla ehkäistäviä sairauksia vastaan, joten lääkäriin tai terveydenhoitajaan kannattaa olla yhteydessä heti, kun äkkilähtö varmistuu.

Tarkista matkakohteesi rokotussuositukset mahdollisimman pian ja varmista, onko matkakohteessa terveysriskejä, joihin varautuminen vie aikaa.

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteet voidaan kiireellisissä tapauksissa antaa nopeutetulla aikataululla 16 vuotta täyttäneille. Tällöin pistokset annetaan päivinä 0, 7 ja 21. Lisäksi tarvitaan vielä neljäs pistos 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.

Keltakuumerokotetodistus, joka voidaan vaatia monissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa, tulee voimaan vasta 10 vuorokautta rokottamisen jälkeen.

Myös malarian estolääkitys, valitusta valmisteesta riippuen, tulisi aloittaa ainakin 1-2 vuorokautta ennen malaria-alueelle saapumista.

Rokottautumisen lisäksi kannattaa välttää verikontakteja, suojaamatonta seksiä, tatuointien ja lävistysten ottamista, pedikyyrejä, manikyyrejä sekä hammashuoltoa alueilla, joilla hepatiitti B:tä esiintyy.