Vyöruusu ei välitä elintavoistasi – tunnistatko oman riskisi sairastua?
Lähes kaikki suomalaiset aikuiset kantavat vyöruusua aiheuttavaa virusta. Vaikka eläisit terveellisesti, riski sairastua vyöruusuun kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Vyöruusuviikolla kannustetaan suomalaisia tunnistamaan oman riskinsä ja ymmärtämään, miten tältä viheliäältä vitsaukselta voi suojautua.
Tämän vuoden vyöruusuviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että lähes kaikki yli 50-vuotiaat aikuiset ovat riskissä sairastua vyöruusuun. Tietoa lisäämällä halutaan kannustaa suojautumaan tältä kivuliaalta taudilta ja ottamaan asia puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa. Kansainvälistä vyöruusuviikkoa vietetään helmi-maaliskuun vaihteessa.
Mikä ihmeen vyöruusu?
Tuore kyselytutkimus osoittaa, että vyöruususta on liikkeellä runsaasti väärinkäsityksiä. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä sairastua. Enemmistö ei myöskään tunne taudin oireita, eikä tiedä, että sairauteen voi liittyä pitkiä ja elämää hankaloittavia jälkioireita, kuten hermokipua ja silmävaurioita. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa moni sairastuu tautiin tarpeettomasti, koska ei ole havahtunut omaan sairastumisriskiinsä.
Vyöruusu on yleinen ja kivulias sairaus, johon sairastuu jopa joka kolmas elämänsä aikana. Yleensä vyöruusun sairastaa vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen, jopa useita kertoja.
”Olen vielä nuori ja hyväkuntoinen, en voi sairastua vyöruusuun”
Jos ei tiedosta kantavansa vyöruusua aiheuttavaa virusta, eikä koe olevansa huonossa kunnossa, on ymmärrettävästi helppo ajatella, ettei ole riskissä sairastua vyöruusuun. Kyselytutkimuksen mukaan lähes 90% yli 50-vuotiaista aliarvioi sekä oman riskinsä sairastua vyöruusuun että taudin vakavuuden. Jos siis ajattelit, ettei vyöruusu koske sinua, et ole yksin.
Vyöruusun aiheuttava virus – joka siis on sama kuin vesirokkovirus, varicella zoster – ei kuitenkaan välitä siitä, nukutko hyvin, syötkö terveellisesti tai liikutko riittävästi. Mikäli olet elämäsi aikana sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tähän ei ole mahdollista vaikuttaa elintavoilla. Virus on jäänyt kehoosi koko loppuelämäksesi ja voi iän myötä ”herätä henkiin”, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.
Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.
Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Tauti aiheuttaa kymmeniä tuhansia sairaslomapäiviä ja merkittäviä kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Älä siis vähättele sairastumisriskiäsi – kun on kyse vyöruususta, ikä ei ole vain numero.
Mistä tiedän, olenko riskissä sairastua vyöruusuun?
Vyöruusuriskin selvittäminen on yksinkertaista. Saat selville riskin suuruuden seuraavien kysymysten avulla:
1. Oletko sairastanut vesirokon?
Tämän vuoden vyöruusuviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että lähes kaikki yli 50-vuotiaat aikuiset ovat riskissä sairastua vyöruusuun. Tietoa lisäämällä halutaan kannustaa suojautumaan tältä kivuliaalta taudilta ja ottamaan asia puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa. Kansainvälistä vyöruusuviikkoa vietetään helmi-maaliskuun vaihteessa.
Mikä ihmeen vyöruusu?
Tuore kyselytutkimus osoittaa, että vyöruususta on liikkeellä runsaasti väärinkäsityksiä. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä sairastua. Enemmistö ei myöskään tunne taudin oireita, eikä tiedä, että sairauteen voi liittyä pitkiä ja elämää hankaloittavia jälkioireita, kuten hermokipua ja silmävaurioita. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa moni sairastuu tautiin tarpeettomasti, koska ei ole havahtunut omaan sairastumisriskiinsä.
Vyöruusu on yleinen ja kivulias sairaus, johon sairastuu jopa joka kolmas elämänsä aikana. Yleensä vyöruusun sairastaa vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen, jopa useita kertoja.
-
- Vyöruusu alkaa useimmiten kovalla kivulla jommalla kummalla puolella kehoa.
- Kipua seuraavat rakkulat, joita ilmestyy yleisimmin keskivartalon ja kasvojen alueelle. Ne saattavat lisääntyä jopa viikkojen ajan ja voivat jättää arpia. Etenkin kasvojen alueella arvet voivat olla häiritseviä.
- Rakkuloita voi seurata hermokipu, joka voi pitkittyä ja pahimmillaan jäädä elämänmittaiseksi.
- Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt kehoon ja aktivoituu uudelleen puolustuskyvyn heikentyessä ikääntymisen myötä.
- Vyöruusua voi ennaltaehkäistä rokottautumalla.
”Olen vielä nuori ja hyväkuntoinen, en voi sairastua vyöruusuun”
Jos ei tiedosta kantavansa vyöruusua aiheuttavaa virusta, eikä koe olevansa huonossa kunnossa, on ymmärrettävästi helppo ajatella, ettei ole riskissä sairastua vyöruusuun. Kyselytutkimuksen mukaan lähes 90% yli 50-vuotiaista aliarvioi sekä oman riskinsä sairastua vyöruusuun että taudin vakavuuden. Jos siis ajattelit, ettei vyöruusu koske sinua, et ole yksin.
Vyöruusun aiheuttava virus – joka siis on sama kuin vesirokkovirus, varicella zoster – ei kuitenkaan välitä siitä, nukutko hyvin, syötkö terveellisesti tai liikutko riittävästi. Mikäli olet elämäsi aikana sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun. Tähän ei ole mahdollista vaikuttaa elintavoilla. Virus on jäänyt kehoosi koko loppuelämäksesi ja voi iän myötä ”herätä henkiin”, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.
Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.
Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Tauti aiheuttaa kymmeniä tuhansia sairaslomapäiviä ja merkittäviä kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Älä siis vähättele sairastumisriskiäsi – kun on kyse vyöruususta, ikä ei ole vain numero.
Mistä tiedän, olenko riskissä sairastua vyöruusuun?
Vyöruusuriskin selvittäminen on yksinkertaista. Saat selville riskin suuruuden seuraavien kysymysten avulla:
1. Oletko sairastanut vesirokon?
Jokainen, joka on sairastanut vesirokon, kantaa kehossaan vyöruusua aiheuttavaa virusta lopun elämäänsä. Mikäli siis kuulut siihen yli 95 prosenttiin suomalaisista aikuisista, joka on sairastanut vesirokon, voit sairastua vyöruusuun.
2. Oletko yli 50-vuotias?
2. Oletko yli 50-vuotias?
Yli 50-vuotiailla on nuorempia merkittävästi suurempi riski sairastua vyöruusuun. Tämä johtuu siitä, että kehossa uinuva virus voi aktivoitua ja aiheuttaa vyöruusun, kun vastustuskyky iän myötä laskee. Vastustuskyvyn lasku alkaa tutkitusti 50 ikävuoden jälkeen ja kiihtyy ikävuosien kertyessä – mitä vanhempi olet, sitä suurempi riski sinulla on sairastua.
3. Onko vastustuskykysi heikentynyt lääkityksen ja/tai sairauden takia?
Jos vastustuskykysi on laskenut lääkityksen takia ja/tai sairastat jotain pitkäaikaista sairautta (esim. elinsiirto, diabetes, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus), riskisi sairastua vyöruusuun kasvaa. Lisäksi vyöruusu voi tällöin aiheuttaa hankalampia komplikaatioita.
Miten voin itse vaikuttaa siihen, sairastunko vyöruusuun?
Oman riskin tunnistaminen on tärkeä ensiaskel. Vyöruusu ei välitä, vaikka olisit elämäsi kunnossa – hyvillä elintavoilla et siis voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen. Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautuminen.
Jos olet yli 50-vuotias, voit rokottautua vyöruusua vastaan. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua virustauteihin.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Lue lisää vyöruususta ja sen ennaltaehkäisystä
3. Onko vastustuskykysi heikentynyt lääkityksen ja/tai sairauden takia?
Jos vastustuskykysi on laskenut lääkityksen takia ja/tai sairastat jotain pitkäaikaista sairautta (esim. elinsiirto, diabetes, syöpä, reuma, tulehduksellinen suolistosairaus), riskisi sairastua vyöruusuun kasvaa. Lisäksi vyöruusu voi tällöin aiheuttaa hankalampia komplikaatioita.
Miten voin itse vaikuttaa siihen, sairastunko vyöruusuun?
Oman riskin tunnistaminen on tärkeä ensiaskel. Vyöruusu ei välitä, vaikka olisit elämäsi kunnossa – hyvillä elintavoilla et siis voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen. Ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautuminen.
Jos olet yli 50-vuotias, voit rokottautua vyöruusua vastaan. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta. Molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua virustauteihin.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
Lue lisää vyöruususta ja sen ennaltaehkäisystä
Viitteet
Anttila VJ. Vyöruusu. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00554 (haettu helmikuussa 2024).
THL, Vesirokkorokote, https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/vesirokkorokote (haettu helmikuussa 2024).
Harpaz R, et al. MMWR Recomm Rep. 2008 June;57(RR-5):1-30. May;57(RR-5):1-30.
Heinonen SE et al. Health and Economic Burden of Herpes Zoster in Older Adults in Finland: A Retrospective Database Study. Posteri, esitetty EuGMS-kongressissa 20-22. syyskuuta 2023.
Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten vesirokkorokotustyöryhmän selvitys, 2008 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-74.
Kawai K, et al. BMJ Open. 2014 Jun;4(6):e004833
Kyselytutkimus, toteuttaja Pollfish. GSK 2023. Shingles Misconceptions Map Survey. (Data on file). helmikuussa 2024).
Lauhio A ja Anttila VJ. Vyöruusun ehkäisy ja hoito. Duodecim 2009;125(15):1608-14