Mikä on vyöruusu?
Vyöruusu eli herpes zoster on kivuliaana, rakkulaisena ihottumana ilmentyvä infektiotauti. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt elimistöön aiemmin sairastetun vesirokon jäljiltä. Virus jää kehoon koko loppuelämäksi ja voi iän myötä aktivoitua, siirtyä hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa vyöruusun.
Tauti parantuu useimmiten itsestään, mutta osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia.
Vyöruusun puhkeamiseen ei voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Vyöruusua voi kuitenkin ennaltaehkäistä rokottautumalla.
Kuka voi sairastua vyöruusuun?
Vyöruusuun voi sairastua kuka tahansa, joka on joskus sairastanut vesirokon. Käytännössä lähes koko Suomen aikuisväestöllä on riski saada vyöruusu, sillä yli 95 % suomalaisista aikuisista on sairastanut vesirokon.
On arvioitu, että jopa joka kolmas sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Todennäköisyys sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä. Riski kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän heikentyessä. Immuunijärjestelmän heikentyminen voi olla iän lisäksi seurausta eri sairauksista ja lääkityksistä.
Suurin osa vyöruusuun sairastuneista on perusterveitä yli 50-vuotiaita. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 25 000 vyöruusutapausta. Määrät ovat nousussa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa.
Mitkä ovat vyöruusun oireet?
Vyöruusun ensioire on yleensä kipu. Kivun ohella muita oireita voivat olla kuume, päänsärky ja yleinen sairaudentunne.
Vyöruusukipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla – se voi olla jatkuva särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista tuikkauskipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta.
Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu rakkulainen ihottuma, tyypillisimmin toispuoleisesti keskivartalon tai kasvojen alueelle. Rakkuloita muodostuu noin viikon ajan.
Vyöruusukipu voi heikentää elämänlaatua monin eri tavoin. Yli puolet (65 %) vyöruusupotilaista luokittelee kivun voimakkaaksi (vähintään 7 asteikolla 1-10). Kyselytutkimuksessa havaittiin, että enemmistö (91 %) vyöruusupotilaista ei saa nukuttua, ja lähes kaikilla (97 %) on vaikeuksia päivittäisten askareiden hoitamisessa.
Kuinka kauan vyöruusu kestää?
Useimmiten vyöruusun oireet kestävät noin 3–5 viikkoa ja ihottuma paranee itsestään, yleensä muutamassa viikossa. Lähes kaikilla potilailla on kuitenkin kipua tai kosketusarkuutta vielä muutamia viikkoja ihottuman parannuttua ja osalla kipu kroonistuu. Ihottumasta voi myös jäädä arpia.
Yleensä vyöruusu sairastetaan vain kerran, mutta osa sairastuu siihen uudelleen tai jopa useita kertoja.
Minkälaisia jälkitauteja vyöruusu voi aiheuttaa?
Osa vyöruusun sairastaneista saa jälkitauteja eli komplikaatioita, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia. Yleisin komplikaatio on vyöruusukivun pitkittyminen. Polttava, pistelevä tai särkevä hermokipu jatkuu alueella, jolla vyöruusun ihottumaoireet ilmenivät.
Mikäli kipu kestää yli kolme kuukautta, puhutaan vyöruusun jälkeisestä hermosärystä eli postherpeettisestä neuralgiasta. Tämä hermosärky voi kestää kuukausia tai jopa vuosia ja sen lääkkeellinen hoito on haasteellista. Postherpeettinen neuralgia kehittyy n. 10-33 %:lle vyöruusun sairastaneista ja sen riski kasvaa merkittävästi iän myötä.
Noin 10–25 %:ssa tapauksista vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Ihottuma voi tällöin levitä silmän ympärille sekä silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen kipuun ja jopa näönmenetykseen.
Muita harvinaisimpia vyöruusun komplikaatioita ovat mm. kasvohalvaus, aivokalvontulehdus, aivokuume ja aivohalvaus.
Miten vyöruusua hoidetaan?
Vyöruusua hoidetaan viruslääkkeillä. Kolmen, mielellään kahden vuorokauden sisällä ensimmäisten rakkuloiden ilmaantumisesta aloitettuna hoito voi lyhentää ihottumavaiheen kestoa. Vyöruusukipua voidaan pyrkiä lievittämään erilaisilla kipulääkkeillä.
Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Mikäli vyöruusu tulee kasvojen (otsan, nenän, tai silmän) alueelle, tulee aina hakeutua lääkäriin mahdollisten silmäkomplikaatioiden varalta. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos yleiskunto heikkenee. Myös kova särky, immuunipuutostila ja korkea ikä ovat syitä hakeutua hoitoon mahdollisimman pian.
Kuinka vyöruusua voi ehkäistä?
Vyöruusua voi ehkäistä vain rokottautumalla. Jos olet yli 50-vuotias, voit rokottautua vyöruusua vastaan. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotetta: molemmat soveltuvat yli 50-vuotiaille ja lisäksi toinen soveltuu myös niille yli 18-vuotiaille, jotka ovat lisääntyneessä riskissä sairastua vyöruusuun puolustuskykyä heikentävän sairauden ja/tai lääkityksen takia.
Vyöruusua vastaan rokottautumisesta on huolehdittava itse, sillä vyöruusurokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Ota ennaltaehkäisy puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa, terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan rokotustarpeesi.
ÄLÄ SAIRASTA TURHAAN - VYÖRUUSULTA VOI SUOJAUTUA
Kysy lisää lääkäriltä tai hoitajalta
Usein kysyttyä vyöruususta
Jäikö vielä kysyttävää?
Jos et vielä saanut vastauksia kysymyksiisi, katso kattava usein kysyttyjen kysymysten listamme. Tarvittaessa ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Viitteet
Bollaerts et al. A systematic review of varicella seroprevalence in European countries before universal childhood immunization: deriving incidence from seroprevalence data. Epidemiol Infect. 2017;145(13):2666-2677.
CDC. MMWR. Prevention of Herpes Zoster. 2008. CDC, Prevention of herpes zoster: recommendations of the Advisory Committee on Immunization Practices (ACIP), MMWR. 2008 May; 57(RR-5):1-30.
CDC, Shingles (Herpes Zoster): https://www.cdc.gov/shingles/about/index.html (ladattu 02/2024)
Curran D et al. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2019;74:1231–1238
Haanpää. Neuropaattisen kivun hoito-opas. 2007. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Haanpää: Neuropaattisen kivun näyttöön perustuva hoito. 2004;120(2):213-220. Lääkäriseura Duodecim.
Harpaz R, et al. MMWR Recomm Rep. 2008 June;57(RR-5):1-30
Heinonen SE et al. Health and Economic Burden of Herpes Zoster in Older Adults in Finland: A Retrospective Database Study. Posteri, esitetty EuGMS-kongressissa 20-22. syyskuuta 2023.
Johnson RW, et al. The impact of herpes zoster and post-herpetic neuralgia on quality-of-life. BMC Med. 2010 Jun;8:37.
Kansanterveyslaitoksen asettama lasten vesirokkorokotustyöryhmän selvitys, 2008.
Katz J, Melzack R. Measurement of pain. Surg Clin North Am. 1999;79:231-252.
Kawai et al. Systematic review of incidence and complications of herpes zoster: towards a global perspective. BMJ Open. 2014;4(6):e004833.
Kimberlin DW, Whitley RJ. Varicella-zoster vaccine for the prevention of herpes zoster. N Engl J Med. 2007 Mar;356(13):1338-43.
Levin MJ, Immune senescence and vaccines to prevent herpes zoster in older persons. Curr Opin Immunol. 2012 Aug;24(4):494-500.
Pellissier et al. Evaluation of the cost-effectiveness in the United States of a vaccine to prevent herpes zoster and postherpetic neuralgia in older adults. Vaccine. 2007;25(49):8326-37.
Terveyskirjasto, Vyöruusu, Lääkärikirja Duodecim: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00554 (ladattu 02/2024).
Terveyskirjasto, Ruusu, Lääkärikirja Duodecim: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00065/ (ladattu 02/2024).
THL, vesirokko: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/vesirokko (ladattu 02/2024)
THL, vesirokkorokote: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/vesirokkorokote (ladattu 02/2024)
Van Oorschot D, et al. A cross-sectional concept elicitation study to understand the impact of herpes zoster on patients' health-related quality of life. Infect Dis Ther. 2022;11:501-16.