Sivustolla käytetään evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää Selvä

Rokote.fi
Rokote.fi  

Usein kysytyt kysymykset

Täältä löydät eniten kysytyt kysymykset.

Mitä rokottaminen tarkoittaa?

Rokotettaessa elimistöön annostetaan heikennettyä tai tapettua tautia aiheuttavaa mikrobia tai sen osaa sellaisessa muodossa, että se saa elimistön muodostamaan vasta-aineita tätä taudinaiheuttajaa vastaan samaan tapaan kuin sairastettu tauti. Näin luodaan tehokas suoja ilman sairauden aiheuttamia oireita tai jälkitauteja.

Annetaanko kaikki rokotteet pistoksina?

Useimmat rokotteet annetaan tänä päivänä pistoksina lihakseen tai ihon alle. Jotkut rokotteet annetaan kuitenkin suun kautta (esim. rotavirusrokotteet) tai nenäsuihkeena (eräs influenssarokote). 

Miksi rokotepistos sattuu?

Piikin näkeminen ja ajatus pistämisestä voi tuottaa lapselle kokemusperäisen pahan olon ja kivun tunteen. Itse kipu johtuu ihossa olevien kipuhermojen aktivoitumisesta. Kivun voimakkuus riippuu siitä, kuinka lähelle hermoa neulan pisto osuu. Joskus lapsi ei välttämättä tunne pistoa lainkaan. Rokotteen siirtyminen ruiskusta kudokseen aiheuttaa kudoksessa venytystä, jonka lapsi voi aistia kipuna. Myös rokotteen käynnistämä immuunijärjestelmän puolustusvaste voi aiheuttaa ihon punoitusta ja arkuutta. Rokotuspelosta kannattaa keskustella rokotteen antajan kanssa ennen pistämistä, jolloin voidaan käyttää pelkoa lievittäviä keinoja. 

Rokotuksiin valmistautuminen

Varaa rokotusaika hyvissä ajoin.

Ota mukaan neuvolakortti ja/tai rokotuskortti, joista ilmenee aiemmin annetut rokotukset sekä rokottamiseen liittyvät muut huomioitavat asiat, esim. allergiat.

Terveydentilassa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa rokottamiseen, joten niistä on hyvä mainita rokotusaikaa sovittaessa.

Rokottamista ei suositella kuumeisen tulehdussairauden aikana, koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Lievää flunssaa tai mahatautia sairastaessa rokotteen voi yleensä ottaa normaalisti. 

Joihinkin Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa voidaan maahantulon yhteydessä edellyttää erillistä, voimassaolevaa rokotustodistusta. Maailman terveysjärjestön toukokuussa 2013 muuttuneen ohjeistuksen mukaan yksi annos keltakuumerokotetta antaa elinikäisen suojan tautia vastaan, eikä tehostetta tarvita. Matkailijan kannattaa kuitenkin edelleen ottaa tehosteannos 10 vuoden välein matkustaessa maihin, joihin rokotustodistusta vaaditaan, koska vie aikaa, ennen kuin rajaviranomaiset näissä maissa noudattavat Maailman terveysjärjestön ohjetta. Asianmukaisesti täytetty kansainvälinen rokotuskortti on hyvä todiste rokotuksista kaikkialla maailmassa.  

Voiko rokotusohjelmasta poiketa?

Suomessa lasten ja nuorten rokotusohjelma on maksuton ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Lähtökohtaisesti rokotusohjelman sisältö pohjaa Suomessa vallitseviin tartuntatautiriskeihin sekä laaja-alaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön eri tartuntatautien ehkäisystä väestötasolla.

Rokotusohjelmassa ja rokotteiden antoajankohdassa on eroja maiden välillä. Suomenkin rokotusohjelmaa voi jonkin verran muokata esimerkiksi matkailun tai ulkomaille muuton johdosta.

Yksilötasolla saattaa olla terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella viralliseen ohjelmaan kuulumattomien rokotteiden käyttö voi olla tarpeellista. Mikäli rokotettava kuuluu erikseen määritettyihin riskiryhmiin, nämä rokotteet ovat yleensä maksuttomia. Muut itse hankittavat rokotteet ovat reseptivalmisteita ja niiden hankinta täytyy myös kustantaa itse. Täydentävien rokotteiden käyttö ei aiheuta muutoksia yleisessä rokotusohjelmassa ja ne voidaan antaa muun rokottamisen yhteydessä.

Milloin ei voi mennä rokotukseen?

Akuutti kuumeinen infektio voi olla syy lykätä rokottamista koska tällöin vasta-aineiden syntyminen voi jäädä vähäiseksi. Lievä hengitystieinfektio tai vatsatauti ei yleensä ole este rokottamiselle. Myös antibioottihoidon aikana on mahdollista antaa rokotteita normaaliin tapaan. Lisätietoa saat neuvolaväeltä.

Millaisia reaktioita rokottaminen aiheuttaa?

On tyypillistä, että rokotusten jälkeen ihoalueella saattaa ilmetä lievää paikallista kipua ja/ tai punoitusta.

Joihinkin rokotuksiin voi liittyä muitakin reaktioita, kuten esimerkiksi kuume MPR-rokotuksen jälkeen. Näistä annetaan lisätietoa rokotuksen yhteydessä.

Rokottamiseen liittyviä mahdollisia reaktioita on hyvä seurata neuvolasta tai rokotusasemalta saatujen ohjeiden perusteella ja ilmoittaa poikkeavista oireista rokotteen ottopaikkaan.

Rokottaminen ei juurikaan aiheuta terveydellisiä rajoituksia, mutta sopiva lepo rokotuspäivänä on suositeltavaa.

Etenkin pienten lasten kohdalla rokottaminen on hyvä huomioida perheen päiväohjelmassa ja käytännön järjestelyissä. Rokottamiseen voi liittyä reaktioita. Lapsi voi myös jännittää rokottamispäivää ja olla kärsimättömämpi tai herkempi mielipahalle.

Kuumereaktioihin voi varautua varaamalla kotiin lapsille tarkoitettua kuumetta alentavaa lääkettä.

Rokotusten yhteydessä annetaan aina tietoa mahdollisista haittavaikutuksista sekä niiden tarkkailusta ja hoidosta.

Hyödyt ja haitat Rokottajan käsikirja THL
http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/hyodyt-ja-haitat  [viitattu 30.4.2014]

Keneltä saa lisätietoa rokottamisesta?

Suomessa noudatettavasta yleisestä lasten- ja nuorten rokotusohjelman suunnittelusta ja sisällöstä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Se antaa ohjeita ja suosituksia myös muista rokotteista ja niiden käytöstä.

Lasten rokotusasioissa en helpointa kysyä neuvoa omasta neuvolasta tai terveysasemalta. Myös yksityisillä palvelutarjoajilla on asiantuntevia terveydenhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat auttaa ongelmatilanteissa.

Voiko rokotusohjelman aikataulusta poiketa?

Yleisen rokotusohjelman aikataulusta joudutaan joskus poikkeamaan. Yleisimmät syyt ovat akuutit infektiot tai muutto toiseen maahan. Jos rokotusaikataulu keskeytyy ja rokotusväli pitenee, jatketaan siitä, mihin edellisellä kerralla on jääty, sillä elimistö ei unohda aiemmin saatuja rokotuksia. Jos aikataulua joudutaan nopeuttamaan esimerkiksi ulkomaille muuton vuoksi, voidaan aloitusikää tarvittaessa alentaa ja annosvälejä lyhentää.

Ohjelman muuttamiseen liittyvistä kysymyksistä kannattaa keskustella oman neuvolan kanssa.

Mitä rokotteet sisältävät?

Rokotteissa on vaikuttavaa ainetta ja apuaineita, joilla voi olla vaikutusta rokotteen tehoon ja säilymiseen. Vaikuttavat aineet voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään:

1. Inaktivoituja (tapettuja) mikrobeja (taudinaiheuttajia) sisältävät rokotteet (esim. poliorokote)

2. Eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältävät rokotteet (esim. MPR-rokote)

3. Mikrobien puhdistettuja antigeenejä sisältävät rokotteet (esim. tetanusrokote)

Rokotteiden sisältöön liittyvistä kysymyksistä voi keskustella neuvolan kanssa.

Rokotteet ja taudit Rokottajan käsikirja
http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/rokotteet-ja-taudit (viitattu 30.4.2014)

Mitä haittavaikutuksia rokotteisiin liittyy?

Eri rokotteilla on erilaisia haittavaikutuksia. Yleisimpiä reaktioita ovat:
Paikallisreaktiot(pistoskohdan kipu, turvotus, punoitus tai kuumotus)
Kuume (Esiintyy esimerkiksi MPR-rokotuksen yhteydessä 5-15 %:lla rokotetuista. Toisin kuin monilla muilla rokotteilla, joilla mahdollinen kuumereaktio esiintyy ensimmäisen vuorokauden sisällä rokottamisesta, MPR-rokotteen jälkeen kuume nousee yleensä 7-12 päivää rokottamisesta ja se voi kestää muutamia päiviä.)
Allerginen reaktio (Rokotukseen liittyvän voimakkaan allergisen reaktion yleisyydeksi on arvioitu n. 2/100 000 rokotuskertaa. Jos tällainen reaktio syntyy, se ilmaantuu yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, harvoin enää tunnin jälkeen.)

Muista rokotuksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista sekä niiden estämisestä ja hoidosta kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Rokottajan käsikirjassa.

Hyödyt ja haitat Rokottajan käsikirja THL http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/hyodyt-ja-haitat[viitattu 30.4.2014]

Rokotteet ja taudit Rokottajan käsikirja http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/rokotteet-ja-taudit (viitattu 30.4.2014)  

Mitä kuume on?

Kuume on elimistön luonnollinen reaktio tulehdusta tai infektiota vastaan. Se on usein merkki bakteerin tai viruksen aiheuttamasta tulehduksesta. Lapsella kuumeen rajana pidetään 38 asteen ylittävää lämpöä.

Mistä voi selvittää, mitä rokotuksia on saanut ja ovatko ne voimassa?

Rokotuksista ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa koko maan kattavaa rekisteriä, josta saisi selvitettyä, mitä rokotuksia kukakin on saanut ja milloin. Annetut rokotukset merkitään lapsena neuvolakorttiin ja koululaisilla sekä opiskelijoilla erilliseen rokotuskorttiin. Työelämässä annettuja rokotteita voi kysyä työterveydenhuollosta.

Yksityiset lääkäriasemat, jotkut kunnat ja Taltioni osuuskunta (taltioni.fi) tarjoavat sähköistä rokotuskorttipalvelua.

5/2014, FIN/VAC/0022/14f