Miten rokotteita tutkitaan?
Rokotteen kehittäminen on pitkä ja kallis prosessi. Ennen kuin rokote tulee markkinoille, se on käynyt läpi keskimäärin noin 10–15 vuoden kehitystyön. Ei siis ihme, että yksittäisen rokotteen kehittäminen maksaa usein satoja miljoonia euroja.
Rokotteiden kehityksen suurimpia haasteita tällä hetkellä ovat mm. malaria, syöpä ja HIV, joihin kuolee miljoonia ihmisiä vuosittain. Niitä vastaan on yritetty kehittää rokotteita jo vuosia. Kehitystyö jatkuu, sillä uusilla rokotteilla voitaisiin merkittävästi vähentää monia sairauksia ja parantaa miljoonien ihmisten elämänlaatua.
Perustutkimus
Rokotteen kehittäminen voi alkaa, kun löydetään taudinaiheuttaja, jonka torjumisella voi ehkäistä tai lievittää sairautta. Varsinaista rokotekehittelyä edeltävässä perustutkimusvaiheessa tutkitaan taudinaiheuttajaa, taudin esiintymistä ja tautiin liittyvää immunologiaa. Kun rokote on todettu tarpeelliseksi ja teoreettisesti lupaava antigeeni on löytynyt, siirrytään selvittämään rokote-ehdokkaan ominaisuuksia käytännössä.
Esikliininen kehitys
Esikliininen vaihe kattaa rokote-ehdokkaan tutkimisen laboratoriossa. Tässä vaiheessa selvitetään perustietoja rokotteen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Vaihe kestää keskimäärin 3,5 vuotta, ja vain pieni osa esikliinisissä tutkimuksissa olevista rokote-ehdokkaista päätyy kliinisiin eli ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.
Kliininen kehitys
Vaihe 1: Rokotteen tutkiminen vapaaehtoisilla
Tässä vaiheessa siirrytään ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin. Kuhunkin tämän vaiheen tutkimukseen osallistuu tyypillisesti noin 20–100 vapaaehtoista henkilöä. Tässä vaiheessa kerätään tietoa rokotteen siedettävyydestä ja siitä, kuinka immunogeeninen rokote on, eli kuinka tehokkaasti se aikaansaa elimistössä vasta-ainetuotantoa. Tämän, noin vuoden kestävän vaiheen jälkeen tutkittavan rokotteen annostelusta ja mahdollisista sivuvaikutuksista on jo varsin hyvä käsitys.
Vaihe 2: Rokotteen tutkiminen varsinaisessa kohderyhmässä
Jos vapaaehtoisille aikuisille tehdyistä tutkimuksista saadaan rohkaisevia tuloksia, siirrytään tutkimaan rokotetta sen varsinaisissa kohderyhmissä. Joskus kohderyhmää lähestytään asteittain – kun kohderyhmänä ovat pienet lapset, esimerkiksi imeväiset, niin rokotetta tutkitaan ensin leikki-ikäisillä ja vasta sitten imeväisillä. Tässäkin vaiheessa suurennuslasin alla ovat rokotteen turvallisuus ja immunogeenisyys. Lisäksi pyritään saamaan lisää tietoa tarvittavien rokoteannosten määrästä ja ajoituksesta. Vaihe kestää kuukausia, joskus jopa vuosia.
Vaihe 3: Rokotteen laajamittaiset tutkimukset
Mikäli rokote on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut turvalliseksi ja immunogeeniseksi, siirrytään laajamittaisiin tehotutkimuksiin. Tutkittavien määrä vaihtelee sadoista kymmeniin tuhansiin, ja he kuuluvat rokotteen aiottuun kohderyhmään. Seuranta kestää kuukausia tai jopa vuosia ja päättyy usein myyntilupahakemuksen jättämiseen.
Vaihe 4: Myyntiluvan jälkeinen seuranta
Rokotteen tehon, turvallisuuden ja väestövaikutusten seuranta jatkuu vielä myyntiluvan saamisen jälkeenkin. Tässä vaiheessa voidaan seurata esimerkiksi sitä, miten tauti harvinaistuu rokotusten myötä. Rokotusohjelman toteutumisen seurannassa tietoa kerätään kymmeniltä-sadoilta tuhansilta rokotetuilta. Rokotteen tehon ja turvallisuuden seuranta jatkuu tämän jälkeenkin niin kauan, kun rokotteella on myyntilupa.