Miten rokottamisen tarve arvioidaan?
Suomen terveysviranomaisten suositus on, että jokaisella aikuisella tulisi minimissään olla suoja jäykkäkouristusta, kurkkumätää, tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Nämä rokotteet kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan, ja yleensä ne saadaan lapsena neuvolan kautta. Osa aikuisista on sairastanut lapsuudessaan tuhkarokon, vihurirokon ja sikotaudin. Varmuudella sairastetun taudin jälkeen suoja on elinikäinen. Epävarmoissa tapauksissa rokottaminen on yleensä rokottamatta jättämistä turvallisempi vaihtoehto.
Päätös siitä, mitä rokotuksia lisäksi tarvitaan, tehdään yksilöllisen riskinarvion perusteella. Rokottamisen tarpeeseen vaikuttavat mm. tautiin sairastumisen riski ja mahdollisen tartunnan vaarallisuus terveyden kannalta.
Terveydenhuollon ammattilainen tekee rokotuspäätöksen tueksi kattavan selvityksen rokotettavan nykyisestä rokotustilanteesta. Rokotuspäätöstä tehdessä otetaan huomioon myös rokotettavan yleiseen terveydentilaan ja erityistarpeisiin kuten harrastuksiin liittyvät seikat.
· Onko kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet otettu asianmukaisesti?
o Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista rokotteista löydät tietoa lasten rokotusoppaasta ja yli 15-vuotiaiden osalta aikuisten rokotusoppaasta.
o Rokotteiden suojatehon kesto vaihtelee rokotteesta riippuen muutamasta vuodesta aina elinikäiseen suojaan. Lasten rokotusohjelmaa on mahdollista nopeuttaa , mikäli esimerkiksi matkustaminen sitä edellyttää.
· Kuuluuko rokotettava johonkin erityisryhmään? Tiettyjen ryhmien osalta rokotussuositukset poikkeavat perusterveiden henkilöiden suosituksista. Näitä ryhmiä ovat mm. raskaana olevat, tietyistä kroonisista sairauksista kärsivät ja immuunipuutteiset henkilöt.
· Arvio lisärokotustarpeesta
o Kuinka yleinen tauti on?
o Mikä on sairastumisen todennäköisyys (lähitulevaisuudessa, esimerkiksi seuraavalla ulkomaanmatkalla, tai elinaikana (esimerkiksi ammatissa tai koko "matkustusuran” aikana)
o Kuinka vaarallinen taudin mahdollinen tartunta olisi henkilölle itselleen?
o Kuinka helposti tauti tarttuu muihin?
o Kuinka vaarallinen taudin mahdollinen tartunta olisi henkilön läheisille?
o Kuinka hyvän suojan rokote tarjoaa?
o Liittyykö rokottamiseen mahdollisia haittoja tai korkeita kustannuksia?
Matkailijan tullessa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle selvitetään yllä mainittujen asioiden lisäksi mahdollisimman tarkasti seuraavat asiat:
· Mikä on tulevan matkan kohde?
· Minkälaisia terveysriskejä kohteessa esiintyy? Tarkista ajankohtaiset tiedot maakohtaisesta rokotusoppaasta.
· Kuinka kauan matka kestää? Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pidempi matka, sitä suuremmat riskit.
· Minkälaisesta matkasta on kyse? Kaupunkimatkalla riskit ovat erilaiset kuin viidakkoon tai alkeellisiin olosuhteisiin suuntautuvalla matkalla.
· Mitä muita mahdollisia riskitekijöitä matkalla on? Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi tapaturmille altistavat harrastukset, perussairaudet, suojaamaton seksi.
· Mihin aikaan vuodesta matka tehdään? Vuodenajat voivat vaikuttaa tiettyjen tautien yleisyyteen.
· Mikäli matkareitillä ja -kohteessa esiintyy rokotuksella ehkäistävää tautia:
o Mikä on virallinen rokotussuositus tai vaatimus?
o Mikä on riski sairastua?
o Kuinka vaarallinen taudin mahdollinen tartunta olisi matkustajalle itselleen?
o Kuinka vaarallinen taudin mahdollinen tartunta olisi matkustajan läheisille?
o Mahdolliset rokotteen haittavaikutukset ja hinta
Rokottamispäätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon myös tulevien matkojen mahdollisuus. Useiden rokotteiden suojan kesto on pitkä ja vaikka seuraava matka ei suuntaudukaan Eurooppaa kauemmaksi, saattaa edessä olla vielä hyvinkin eksoottisia matkakohteita. Erityisesti lapset ja nuoret tulevat todennäköisesti matkustamaan elämänsä aikana aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna merkittävästi enemmän.
Kaikkien näiden tietojen perusteella terveydenhuollon ammattilainen tekee yhdessä matkalle lähtijän kanssa rokotussuunnitelman, jota lähdetään toteuttamaan.